Intia, Goa

Ystävän kanssa ajattelimme kokeilla jotain vähän erikoisempaan kuin kanarian saaren ja varasimme matkan Intiaan, Goalle. Muutama tuttu asuikin siellä, joten turvallisin mielin lähdimme kohti uutta. Viisumi tietenkin haettiin hyvissä ajoin ja netissä olevien hyvien ohjeiden mukaan, saatiinkin ne ilman ongelmia. 

Vuorokauden kestävä matkustuksen jälkeen, Pariisin ja Mumbain kautta sekä monien turvatarkastusten jälkeen saavuimme Goan lentokentälle, josta väsyneinä otimme terminaalista taxin. Matkan kesti lentokentältä Calanguteen (jossa hotellimme oli, Sea Breeze Beach) noin 45 min. Ensi reaktio liikenteeseen, hajuihin, näkyihin.. Aivan kaikkeen.. oli että "haluan kotiin". Mutta kummasti 14 tunnin unet hotellissa helpottivat kaikkea tuota. 

Oma kokemus siis näin heti alussa että viikoksi en ikinä lähtisi. Matkustamiseen menee meno-paluu jo kaksi vuorokautta ja palautumiseen 1 vuorokausi. 

Pariisin lentokentältä

Heti vaan kun alusta oli selvitty, vie tiemme rannoille. Ja siellähän sitä aikaa tuli vietettyä, mutta senhän takia valintamme oli lämmin kohde. 

Henna-tatuointiakin tuli kokeiltua. Näin jälkeen päin ei välttämättä hyvä idea. Hennan läpi ei meinaan aurinko tartu. ☺

Vesimelonimehua 

Koko reissun aikana kävimme Anjunassa sekä Mapusassa markkinoilla. Joka kojuun olisi tarvinnut mennä katsomaan ja lopuksi tietenkin ostaa jotakin. Myynnissä paljon kaikenlaista; koruja, vaatteita, käsitöitä, mausteita, musiikkia, koriste-esineitä... 

Leimasimia

 Anjunan markkinoille menimme taxilla, joka maksoi meno-paluu 800 rupiaa/2 hlö, mutta Mapusan markkinoille menimmekin sitten bussilla, joka maksoi 60 rupiaa meno-paluu/2 hlö. Bussi lähti aivan Calanguten keskustassa, jossa rahastaja huuteli niin kovaan ääneen määränpään nimeä, että siitä ei voi erehtyä. Matka maksettiin bussimatkan aikana rahastajalle, joka poukkoili ihmistunnoksessa. Bussihan oli ääriään myöten täynnä. Bussin päätepysäkki oli bussiasema, joka oli aivan kiinni markkina-alueessa. 

Paikallisten käsitys kylmätiskeistä

Ei voi muuta kuin ihailla Intian väriloistoa. Vähän paikalliset katselivat meitä turisteja oudosti, kun pysähtelimme kuvailemaan ovia. ☺ 

Panjimiin vei myös meidän tiemme.  Bussilla tietenkin. Meno-paluu oli 80 rupiaa/2hlöä.

Panjimin bussiasema

Meidän reissumme aikana Intiassa oli iso rahaongelma. 500 ja 1000 rupian setelit poistuivat käytöstä ja tilalle piti tulla uudet 500 ja 2000 setelit. Pankit ja automaatit olivat muutaman päivän kiinni. Kun ne sitten taas aukesivat oli niihin pitkät jonot. Meille ei tuo muutos tuonut kuin hieman ajatustasoista paniikkia sekä lomatunneista meni 1 tunti, kun jonotimme pankkiautomaatille, josta saimme loppulomaa varten tarvittavat rahat. 

Nukkuva vartija 

 Kaikenlaista sattui ja tapahtui. Hotellissa kuitenkin turvallista (turvatonta ☺) olla. Hih. 

Hotellimme tosiaan oli Calangutessa. Hyvä kävely yhteys rannalle sekä keskustaan. Huoneen terassilta näkymä hotellin sisäpihalle, jossa uima-allas ja allasbaari. Uima-allas ei mikään kovin iso, lasten allas aidan takana. Aurinkotuoleja ei kovin montaa, mutta meille ainakin tilaa riitti. ☺ Huoneessa oli 2 x 180 cm sängyt, jääkaappi, suihku/wc, parveke. Aamupala kuului hintaan ja WiFi toimi hotellin respassa ja allasalueella. Ilmastointilaite sekä kattotuuletin olivat ja toimivatkin moitteettomasti. ☺ Ei siis huonoa palautetta hotellista. ☺ Plussana vielä, hotellin omistaja vaimo oli suomalainen, mikäli tulee ongelmia ☺ 

Calangute beach 

Hotellilta rannalle oli matkaan muutama satametriä. Ranta oli sopivan hiljainen. Calanguten rannalla kävimme muutaman kerran kävelemässä, mutta auringonottopaikaksi ei sitä voinut edes kuvitella. 

Forexissa asiakasneuvoja kertoi, että Rupioiden maahan vienti on Intian puolesta sallittu, mutta tulli voi tulla väliin ja ottaa osan rahoista omaan taskuun, mikäli rahoja kovin esittelee. Sama koskee maasta vientiä. Sekä Intissa on monia kertoja päivässä sähkökatkoksia, joten ei automaatteihinkaan ole aina luottamista, joten matka budjettimme koostui Intian rupioista, Euroista sekä pankkikortista ja hyvin meni. 

Hintatasosta sen verran, että meidän vaihtokurssi matkalle lähtiessä oli 1 € = 68 rupiaa. Jotenkin oli rikas olo kun matkalle lähti. ☺ 

Kaupassa:

Limsa 25 rupiaa

Vesipullo 1litra 20 rupiaa

Keksipaketti 5 rupiaa

Sipsipussi 40 rupiaa

Ravintossa hyvä ruoka-annoksen sai keskimäärin 300 rupialla. 

Oma mielipide Intiasta. 

Näimme suomalaisen pariskunnan, jotka kertoivat tämän olevan seitsemäs reissu. Oma mieli on avoin ja näin kahden viikon jälkeen oli jo lähes normaalia kävellä lehmien kanssa vierekkäin kävelytiellä ja istua ruokapöydässä niin että kasa koiria nukkuu selän takana. Intia oli kuitenkin matka siinä missä muutkin. En kokenut mitään inhoa, mutta en myöskään mitään suurta rakkautta maata kohtaan. Tulevaisuudessa voi olla, että joskus matkani suuntaa uudelleen, mutta on paljon muitakin kohteita, mitä on vielä näkemättä. ☺ 

Kokonaisuudessaa silti aivan mahtava reissu, mutta aina on ihana tulla kotiin. ♥

♥ J